En tykkää sitten yhtään...

... että herää viisi minuuttia ennen kellon soittoa.
... ettei liikennevalot mene "kiireen koittaessa" aallossa.

...ettei kokemusta ei arvosteta.
... ettei nuoruuden intoa arvosteta.
... että ihmiset yleistää. Jokainen ihminen ei ole paha.
... että ei ymmärretä, että siellä missä on ihmisiä, on väistämättä ongelmia. Oli ihminen kotoisin Tampereelta, Lontoosta tai Bagistanista.

... että muistaa vasta töissä, ettei ottanut mitään ruokaa sulamaan pakastimesta.
... että kaapissa ei ole edes vähän namia silloin kun sitä tekisi mieli.
... että kaveri töissä on jättänyt suklaalevyn kaappiin. Kiusallaan?!
... cittarin euronpäivillä ei ollut oikein mitään fiksua. (lue:terveellistä)

... etten keksi mitään uusia ruokia, päivästä toiseen aina samoja.
... että kohta sataa lunta.
... että kohta on tosi tosi kylmä.
... kun yrittää eikä kuitenkaan onnistu.

... valehtelijoista.
... ilkeistä ihmisistä.
... kaksinaamaisista ihmisistä.
... tekopyhistä ihmisistä.
... jos on jotain sovittu ja sitten tehdään oharit.

... siitä, että kun on koko kotimatkan suunnitellut mitä postaukseen kirjoittaa, ei muista yhden yhtä kohtaa postausta kirjoittaessa!

Kivaa loppuviikkoa!

-Päivi-

ps. Kuvat eivät arvatenkaan liity mitenkään tekstiin. Ne ovat valokuvauskoulun läksyjä.. Ja innoituksen teksiini sain täältä *klik klik*.

Tämä kasvi ei kuole!

Olen joskus maininnut, että meillä on todella pienet ikkunat. Lisäksi asuntomme on sellaisessa kohdassa, että lähitalot blokkaavat paljon valoa.Tästä voi jokainen päätellä, että luonnonvalon määrä on minimaalinen. Tästä johtuen lähes kaikki kasvit mellä kuolevat. Jopa anopinkieli on kuollut keittiön ikkunalla... Se on jo ehkä jonkinlainen saavutus!

Ostin taannoisella Ikea reissulla kasvin (ja ruukun). Kiva kun on jotain vihreää. Ja helppoa ;)

Olen haalinut itselleni nyt joka aamuksi hieman tekemistä, joten nämä blogijutut ovat vähän tupanneet jäämään... Yritän ryhdistäytyä.

Kivaa viikkoa!

-Päivi-

Valoa syysiltaan!

Oi oi... Olenko ajoissa? Virittelin viikonloppuna takapihalle köynnöksien tuki-ikkunaan "jouluvalot". Tai kausivalothan ne on ;)

Valot löysin Cittarin alelaarista kympillä. Olisi ehkä kannattanut ostaa vielä toiset mutta... Jälkiviisaus.. Valot ovat kyllä todella hyvät ja kirkkaat. Ja itse tykkään tuosta valon väristä. Jos johto olisi vielä ollut valkoinen niin olisi ollut napakymppi. No, kaikkea ei saa..
Ikkuna etsinee vielä lopullista paikkaansa. Lopullinen "talvipaikka" löytyy kunhan siivoan joskus loputkin kesäjutut pressun alle piiloon.

Kivaa syysviikkoa!

-Päivi-

Perjantai"myyssi"

Soin itselleni perjantaina pienen herkkuhetken. Juustoja (Riitan Herkun juustomyyjät meidän Prismassa ovat ihan parhaita!!!), viiniä, pizzadippiä ja salaattia.

Pizzadippiin löydät ohjeen täältä *klik klik*! Suosittelen noita muitakin "myyssi" ohjeita! Salaatissa on pohjalla rukolaa, päällä parsakaalin kukintoja ja pähkinöitä. Kastikkeessa on oliiviöljyä, sitruunamehua, balsamikoa ja suolaa ja pippuria. Oli todella hyvää ja upposi hyvin tuohon parsakaalin vihaajaankin.

Kivaa viikon jatkoa!

-Päivi-

Syksyn väriä olohuoneeseen

Viikonloppuun kuului niin kummipoijan synttäreitä kuin vakkarikirpparilla vierailua siskon luona. Käytiin me siskon kanssa Ikeassakin, vaikka mitään akuuttia tarvetta millekään ei kummallakaan tainnut olla. Jotain sieltäkin tarttui kuitenkin mukaan. (Kuten aina.)

Oranssit tuikkukupit löysin kirpparilta, oranssi tyynynpäällinen oli Ikeassa tarjouksessa ja kankaan verhoon löysin myös Ikeasta.
Ihana kun iltaisin on jo hämärää, pallovaloja ja kynttilöitä voi taas sytytellä oikein urakalla!

Kivaa viikkoa!

-Päivi- 

Verhoton keittiö ja tuolin syysilme

Otin kesäloman lopulla itseäni niskasta kiinni ja tartuin maalisutiin ja -telaan. Maalasin olohuoneen sekä keittiön ikkunaseinän. Olen vissiin joskus tainnut mainita, että meillä tummuu jostain kumman syystä seinät ja esim. taulun paikka, patterin päällinen ja ikkunan pielet olivat jo todella mustat. No, valkoinen maali pelasti ja nyt kaikki seinät ovat ihanan raikkaita!
Maalatessa otin tietenkin verhot pois. Maalin kuivuttua, aloin suunnitella verhoja. Olohuoneen verhot olivat "pala kakkua" mutta keittiöön en millään keksinyt mitä laittaisin. No, jätin laittamatta ja ajattelin, että kyllä verhottomuus minua kohta häiritsee. Maalauksesta on kulunut nyt kutakuinkin kolme viikkoa eikä verhottomuus häiritse minua vieläkään.

Mitäs mieltä siellä ollaan? Kappaa olen tuossa ikkunassa aina pitänyt, sivuverhot näyttivät ainakin viimeksi todella hassuilta.
Nidoin noihin kahteen pehmusteelliseen vanhaan tuoliin uudet päälliset. Joku saattaa muistaa tuon kankaan meidän makuuhuoneesta, se on palvellut siellä edellisessä sängynpäädyssä.

Aurinkoista tiistaita kaikille!

-Päivi-